Kuvakulmat

Kameran sijainti kuvaushetkellä määrittelee kuvakulman. Yleensä kamera kuvaa suoraan ihmisen tasolta. Kuvakulmaa vaihtamalla kerronnan sävy ja tunnelma muuttuu, joskus jopa vääristyy.

Esimerkiksi yläkulmasta kuvattuna kohde, kuten päähenkilö, voi näyttää pienemmältä. Tämä on keino, jolla henkilö esitetään vähäpätöisempänä suhteessa muuhun ympäristöön. Alakulmasta kuvattu henkilö puolestaan voi näyttää uhkaavalta. Näitä kuvakulmia voidaan kutsua myös lintuperspektiiviksi ja sammakkoperspektiiviksi.

Joskus kameran katse voi olla myös roolihenkilön katse. Tätä kutsutaan subjektiiviseksi otokseksi. Se voi myös ilmentää tapaa, jolla henkilö näkee maailman ja ihmiset ympärillään.

Katso näyte (Iris)
..

Mitä kuvakulmia tässä Iriksen kohtauksessa on käytetty?
Millaisia tunteita kuvakulmien käytöllä välitetään katsojalle?
Mistä syystä Iris reagoi laiturilla seisovaan mieheen tällä tavoin?

Katso näyte (Pelikaanimies)
Ohjaus Liisa Helminen (2004)

Mitä kuvakulmaa kohtauksen alussa on käytetty?
Mitä tunnelmia kuvakulman käytöllä välitetään katsojalle?

Katso näyte (Risto Räppääjä)
Ohjaus Mari Rantasila (2008)

Miten jännitystä on luotu kohtaukseen?
Miten esimerkiksi kuvakulmat vaikuttavat tähän?

Mitä kuvakulmia kohtauksessa on käytetty?
Millaisia tunteita kuvakulmien käytöllä välitetään katsojalle?
Miten subjektiivinen kamera tässä ilmenee?
Mitä kuvalle tapahtuu, kun herra Lindbergiltä putoaa silmälasit?

Katso näyte (Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä)

Mitä kuvakulmia kohtauksessa on käytetty?
Millaisia tunnelmia kuvakulmien käytöllä välitetään katsojalle?
Miten subjektiivinen kamera tässä ilmenee?