Kamerakynän pedagogiikkaa

Ajatuksen kamerakynästä kehitti alunperin ranskalainen elokuvaohjaaja ja -kriitikko
Alexandre Astruc. Vuonna 1948 kirjoittamassaan esseessä hän esitti, että taiteilija voi
käyttää kameraa ajatustensa ilmaisemiseen samoin kuin kirjailija käyttää kynäänsä.
Kamerakynän pedagogiikassa Astrucin ajatus tuodaan 2000-luvun koulun digitaaliseen
ympäristöön. Videokameraa käytetään oppimisen välineenä kuin kynää: yksinkertaisesti, nopeasti ja monipuolisesti.

Tuotantoyhtiö Amazementin toteuttama, Opetushallituksen rahoittama verkkokoulutus
Kaikki kuvaa EDU avaa kamerakynän pedagogiikkaa opettajille ja elokuvakasvattajille
inspiroivasti elokuvan keinoin. Sivuston koulutuspolut johdattavat havainnollisesti sekä
kamerakynän käytäntöön että elokuvan teoriaan. Tutustu sivustoon: www.kaikkikuvaa.fi/edu.

Kamerakynää voi soveltaa peruskoulun kaikilla oppitunneilla. Katso esimerkki, miten kameraa voi käyttää matematiikan tunnilla:

 

Kamerakynätyöskentelyssä on kaksi tärkeää vaihetta:

Kuvaustehtävä tuottaa toimintaa ja ajattelua. Hyvä tehtävä on esimerkiksi ongelma, joka ratkaistaan kuvaamalla. Aikaa kuvaamiseen tarvitaan yleensä vain kymmeniä minuutteja.

Katselutehtävä aktivoi katsojan mielen ja ohjaa tarkkaavaisuutta. Oppilaan tehtävä on
esimerkiksi tulkita näkemäänsä videota tai tuottaa sen perusteella jotain. Näin myös
katsomisesta tulee oppimistapahtuma. Tehtävästä riippuen katselutehtävä voi olla jopa
kuvaustilannetta tärkeämpi vaihe.

Menetelmän tekninen kynnys on erinomaisen matala: videot ovat valmiita heti kuvaamisen jälkeen, eikä niitä tarvitse editoida.