Kamera voi liikkua monella eri tavalla ja kameran liikkeellä viestitään hyvinkin erilaisia asioita. Kameran liikkeet voivat olla myös tehokeinoja.
Paikallaan pysyvä kamera voi kääntyä vaakasuunnassa (panorointi) tai pystysuunnassa (tilttaus). Zoomatessa itse kamera ei liiku vaan liikkeen tuntu saadaan aikaan kameran objektiivin avulla.
Kamera voi myös liikkua henkilön rinnalla, mikä usein tuo huomaamattomasti eloisuutta kuvaan. Erilaisilla kamera-ajoilla tehostetaan myös kuvakerronnan vaikuttavuutta.
Liikkuva kamera voi ilmentää myös henkilön katsetta, jolloin kameran liike eteenpäin voi esimerkiksi vastata kävelevää ihmistä. Taaksepäin liikkuvalla kameralla voidaan esimerkiksi laajentaa kuvassa näkyvää maisemaa.
Myös kameran liike vaikuttaa elokuvan tunnelmaan. Kameran outo liike, liian hidas liike tai vaikkapa nopea zoomaus voivat vaikuttaa pelottavilta.
Katso näyte (Iris)
- Mitä eri kuvakokoja ja kuvakulmia kohtauksessa on käytetty?
- Mitä kameran liikettä tässä on?
- Mitä tunnelmia näillä kerrontakeinoilla välitetään?
Katso näyte (Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä)
- Kohtauksessa on käytetty useita kuvakulmia ja liikkuvaa kameraa.
- Millaista kameran liikettä kohtauksessa tunnistat?
- Tunnistatko kohtauksessa subjektiivisen kameran?
- Miten kuvassa matkitaan katsojan katsetta?
- Miten kohtauksessa siirrytään ajassa eteenpäin?
- Millaisin keinoin elävöitetään Pekan ja Pätkän keskustelua? (kts. seuraava sivu Leikkaus)