Kameran sijainti kuvaushetkellä määrittelee kuvakulman. Yleensä kamera kuvaa suoraan ihmisen tasolta. Kuvakulmaa vaihtamalla kerronnan sävy ja tunnelma muuttuu, joskus jopa vääristyy.
Esimerkiksi yläkulmasta kuvattuna kohde, kuten päähenkilö, voi näyttää pienemmältä. Tämä on keino, jolla henkilö esitetään vähäpätöisempänä suhteessa muuhun ympäristöön. Alakulmasta kuvattu henkilö puolestaan voi näyttää uhkaavalta. Näitä kuvakulmia voidaan kutsua myös lintuperspektiiviksi ja sammakkoperspektiiviksi.
Joskus kameran katse voi olla myös roolihenkilön katse. Tätä kutsutaan subjektiiviseksi otokseksi. Se voi myös ilmentää tapaa, jolla henkilö näkee maailman ja ihmiset ympärillään.
Katso näyte (Iris)
Ohjaus Ulrika Bengts (2011)
- Mitä kuvakulmia tässä Iriksen kohtauksessa on käytetty?
- Millaisia tunteita kuvakulmien käytöllä välitetään katsojalle?
- Mistä syystä Iris reagoi laiturilla seisovaan mieheen tällä tavoin?
Katso näyte (Pelikaanimies)
Ohjaus Liisa Helminen (2004)
- Mitä kuvakulmaa kohtauksen alussa on käytetty?
- Mitä tunnelmia kuvakulman käytöllä välitetään katsojalle?
Katso näyte (Risto Räppääjä)
Ohjaus Mari Rantasila (2008)
- Miten jännitystä on luotu kohtaukseen?
- Miten esimerkiksi kuvakulmat vaikuttavat tähän?
- Mitä kuvakulmia kohtauksessa on käytetty?
- Millaisia tunteita kuvakulmien käytöllä välitetään katsojalle?
- Miten subjektiivinen kamera tässä ilmenee?
- Mitä kuvalle tapahtuu, kun herra Lindbergiltä putoaa silmälasit?
Katso näyte (Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä)
Ohjaus Armand Lohikoski
- Mitä kuvakulmia kohtauksessa on käytetty?
- Millaisia tunnelmia kuvakulmien käytöllä välitetään katsojalle?
- Miten subjektiivinen kamera tässä ilmenee?
Kuvakokoon ja kuvakulmiin liittyviä tehtäviä
- Leikatkaa lehdestä erilaisia kuvia ja jaotelkaa kuvat elokuvapolulla esiteltyihin kuvakokoihin.
- Järjestäkää luokassa oma valokuvanäyttely, jota varten jokaiselle oppilaalle on jaettu ennalta määrätty kuvakoko ja aihe. Valokuvanäyttelyn voi luoda myös siten, että jokainen oppilas valitsee kuvaamisensa kohteen ja ottaa samasta kohteesta valokuvia viidellä erilaisella kuvakoolla.
- Kuvausharjoitus:
Tehkää parin kanssa kuvausharjoitus aiheesta kuvakoot ja kuvakulmat. Tehtävään tarvitaan kuvaamiseen sopiva laite, esim. älypuhelin tai tabletti. Tarvittaessa myös tulostin, kartonkia tai isoja piirustuspapereita kuvien kiinnittämistä ja otsikointia varten.
Ohje: Suunnitelkaa ja kuvatkaa kuvakoko-aiheinen kuvasarja, jossa kuvattavana kohteena on ihminen. Kuvat kannattaa ottaa ulkotilassa, jotta yleiskuvan sommittelu on helpompaa. Voitte tehdä kuvasarjasta digitaalisen esityksen tai vaihtoehtoisesti tulostaa kuvat ja koota ne taustapaperille. Kummassakin tapauksessa otsikoikaa työ ja nimetkää kuvakoot. Suunnitelkaa ja toteuttakaa vastaava kuvasarja ja kooste myös aiheesta kuvakulmat. - Kuvakäsikirjoituksen piirtäminen:
Piirtäkää kuvakäsikirjoitus yksin tai pienissä ryhmissä seuraavasta tarinasta tai keksikää oma lyhyt tarina:
Tyttö kävelee niityllä. Hän taluttaa koiraa. Tyttö pysähtyy leikkimään koiran kanssa. Koira näkee kissan. Koira karkaa. Tyttö yrittää saada koiraa kiinni. Koiraa ei näy. Tyttö katselee hätääntyneenä ympärilleen niityllä. Lopulta koira löytyy erään puun alta. Kissa on puussa.
Tarina jaetaan kymmeneen osaan ja kustakin osasta piirretään kuva. Miettikää, millaisia kuvakokoja eri ruuduissa kannattaisi käyttää. Mitä haluatte kuvakoon valinnalla korostaa tai esittää? Jos kaikki ryhmät piirtävät kuvakäsikirjoituksen samasta tarinasta, voidaan vertailla erilaisia ratkaisuja.