Kohtaus koostuu yleensä useammasta otoksesta, jotka yhdistetään leikkauksella toisiinsa. Sillä saadaan aikaan elokuvan tarinan sujuva jatkumo. Otos tarkoittaa yhtä kameralla otettua kuvajaksoa kahden leikkauksen välillä. Kohtaus voi esimerkiksi alkaa yleiskuvalla, josta siirrytään tiukemmin rajattuihin otoksiin, kuten lähikuviin. Yhdessä elokuvassa otoksia voi olla useita satoja, tai jopa tuhansia.
Usein leikkaus noudattelee henkilöiden katseen suuntaa: ensin näytetään katsovaa henkilöä ja sitten mitä hän katsoo. Tässä voidaan käyttää myös eri kuvakokoja hyödyksi.
Keskustelut kuvataan yleensä kuva-vastakuva-asetelmalla. Tällöin leikataan keskustelijasta toiseen.
Suoran leikkauksen lisäksi käytetään kohtauksesta toiseen siirtymisessä myös häivytystä tai ristikuvaa. Takaumat tai fantasia- ja unijaksot erotetaan usein selkeästi nykyhetkestä erilaisilla leikkauskeinoilla.
Jännitystä nostetaan usein näyttämällä kahta samanaikaista toimintaa lomittain, tätä sanotaan ristiinleikkaukseksi.
Katso näyte (Iris)
- Miten leikkausta on käytetty tässä kohtauksessa?
- Missä kohtaa repliikkiä leikataan kuvasta vastakuvaan?
Katso näyte (Iris)
- Miten leikkausta on käytetty tässä kohtauksessa?
- Millaisen tunnelman nopea leikkaus saa aikaan?
Katso näyte (Pekka ja Pätkä ketjukolarissa)
- Miten leikkausta on käytetty tässä kohtauksessa jännityksen luomiseen?
Leikkausharjoitus:
Keksikää pienissä ryhmissä kuva-vastakuvakohtaus, vaikkapa kahden henkilön välinen lyhyt keskustelu. Kuvatkaa kohtaus älypuhelimella tai tabletilla ja leikatkaa se jollakin editointisovelluksella (esim. iMovie, Kinemaster) Lisää ohjeita leikkaamiseen löytyy Kaikki kuvaa -tutoriaalista.