Elokuvan äänet

Käytöskukka: Kateus.

Kuvan lisäksi ääni on tärkeä osa elokuvan tarinaa. Vuoropuhelun, kertojaäänen ja muun puhutun kielen lisäksi muillakin elokuvan äänillä on tärkeä tehtävä elokuvan tarinan ja viestin välittämisessä sekä tunnelman ja illuusion luomisessa.

Kuunnelkaa Esipolun elokuvien äänimaailmoja, esimerkiksi Käytöskukkien Huomavaisuus ja Kateus -jaksoissa. Millaisia ääniä niissä kuullaan musiikin lisäksi? Pohtikaa, miten äänet on saatu aikaan.

1. Tehdään elokuvaääniä
   Tehtävään tarvitaan videokuvaukseen sopiva laite, jossa on editointiohjelma (esim. Applen laitteiden iMovie ja Android-laitteille saatavissa oleva KineMaster).
   Kuvatkaa oma lyhyt elokuvakohtaus, johon lisäätte äänet editointiohjelmalla jälkikäteen. Päättäkää ensin, millaisen kohtauksen haluatte kuvata. Miettikää sitten, millaisia ääniä kohtauksessa voisi kuulua. Päästäkää mielikuvitus valloilleen! Voitte nauhoittaa ääniä itse ja käyttää lisäksi valmiita äänitehosteita (monissa editointisovelluksissa on tehosteääniä ja musiikkeja valmiina). Miettikää myös, miten ja millaisia ääniä voi käyttää kuvaamaan erilaisia tunnelmia. Voitte hakea ideoita esim. luonnon äänistä, kokeilkaa vaikkapa tuulen huminaa. Itse ääniä tehdessänne voitte kokeilla, oikeiden elokuvien äänisuunnittelijoiden tapaan, millaisia ääniä esim. eri materiaaleista lähtee. Myös oma keho on hyvä instrumentti.
2. Etsitään ääniä arkisesta ympäristöstä
   Jokainen koti on täynnä ääniä, joita kuuntelemalla voi kuvitella monenlaisia tapahtumia. Kun kuuntelee vaikkapa käynnissä olevaa astianpesukonetta, kuulee joukon erilaisia ääniä. Mitä tunnelmaa ne sopisivat kuvaamaan? Kuinkahan monta erilaista narahdusta päiväkodin ovista ja ikkunoista saa kuulumaan, entä koulun portaista? Kuulostaako kellarissa samalta kuin vintillä? Mitä varoitusääniä tiedätte? Missä kaikuu? Tutkikaa ympäristöänne kuuloaistin avulla.
3. Mitä tunteita ääni herättää?
   Yksi äänisuunnittelun lähtökohta on miettiä omaa suhdetta ääniin. Minkälaisia tunteita äänet herättävät tai millaisia tunteita niillä voi ilmentää? Millaiset äänet pelottavat? Joku saattaa kokea tuulten äänet pelottavana tai uhkaavana. Joillekin meren aaltojen äänet ovat rauhoittavia, toiselle ahdistavia. Surun ääni mielletään usein itkuksi, mutta mitä muuta se voisi olla? Miltä rakkaus voisi kuulostaa?
   Kuunnelkaa jonkin Esipolun elokuvien ääniraita ilman kuvaa, esimerkiksi Pikkuli päivähoidossa tai Pelko pois, Pikkuli. Miten koitte äänet ilman kuvaa? Millaisia tunteita ja tunnelmia ne herättivät?
4. Oma tarina
   Keksikää yhdessä pieniä tarinoita, joissa päähenkilö on sama. Miettikää miten erilaisia tunnelmia äänillä saa elokuvassa aikaan. Jos elokuvan päähenkilö olisi vaikkapa rakastunut susi, niin miltä elokuvassa voisi kuulostaa? Entä kun sutta pelottaa? Miltä mahtaisi kuulostaa surullisen suden tarina? Kun äänitaustojen lisäksi mietitään valaistusta, niin saadaan helposti aikaan tunnelma, joka tehostaa itse tarinaa.
5. Äänitetään kuulokuvia
   Kokeillaan pienten kuulokuvien äänittämistä esimerkiksi älypuhelimella. Voitte äänittää esimerkiksi jalan alla rahisevan hiekan tai natisevan lumen ääntä, hengitystä, kenkien kopinaa tai vaikkapa vaatteiden kahinaa. Mitä äänet tuovat mieleen? Missä paikassa ne voisivat kuulua? Mitä voisi tapahtua, kun kuuluu vesipisaroiden yksitoikkoinen tipahtelu ja oven narahdus? Toteutus on helpompaa, kun keskittyy muutamiin ääniin kuulokuvaa kohti.
6. Perustetaan äänisalapoliisitoimisto
   a) Salapoliisit saavat tehtäväkseen selvittää ääniin perustuvia tehtäviä. Tämä leikki vaatii aikuiselta jonkin verran etukäteistyötä, sillä ääniarvoitukset täytyy äänittää etukäteen. Salapoliisit saavat esimerkiksi seuraavanlaisen vihjeen: oven lukko naksahtaa – vessa vedetään – juoksuaskelia – auto tööttää. Mitä on tapahtunut?
   b) Tehtävää voi soveltaa myös Käytöskukkiin. Kuunnelkaa valitsemanne jakso silmät kiinni siten, että aikuinen laittaa elokuvan paussille kun kertojanääni aloittaa. Pohtikaa mitä eri äänet tarkoittivat ja mitä kohtauksessa niiden aikana tapahtui.