Populaarikulttuuri ja elokuvakasvatuksen perinne tuntevat elokuvan tarinankerronnan taiteena. Vähemmälle huomiolle on jäänyt elokuvateorian vaikutusvaltainen suuntaus, jossa elokuva ymmärretään ajattelun ja sen representoimisen välineenä, kamerakynänä. Tämä historiallinen näkökulma tarjoaa aivan uusia välineitä ymmärtää videokuvaamisen mahdollisuudet oppimisessa.
Kamerakynän pedagogiikassa elokuvaa käytetään kognitiivisena ja konstruktiivisena välineenä, jonka avulla oppilas tutkii maailmaa, ajattelee ja ilmaisee ajatteluaan. Näytelmien kuvaamisen sijaan tehdään yksinkertaisia, pedagogisesti harkittuja kuvaustehtäviä, joilla oppilas haastetaan ajattelemaan, toimimaan ja vuorovaikuttamaan tavoitteellisesti. Kuvaaminen on tapa käsitellä tietoa. Työskentelyssä kameran luontaiset ominaisuudet tukevat oppilasta erityisesti tarkkaavaisuudessa, toiminnanohjauksessa ja ajattelun jäsentämisessä.
Opettajan käsikirja esittelee kamerakynän pedagogiikkaa kattavasti sekä käytännössä että teoriassa. Maksuton verkkojulkaisu on kirjoitettu Suomen tietokirjailijat ry:n tuella.
Kaikki kuvaa EDU puolestaan avaa kamerakynän pedagogiikkaa verkkokoulussa. Opetushallituksen rahoittaman hankkeen on toteuttanut Tuotantoyhtiö Amazement.
Kamerakynää voi soveltaa peruskoulun kaikilla oppitunneilla. Katso esimerkki, miten kameraa voi käyttää matematiikan tunnilla:
Kamerakynätyöskentelyssä on kaksi tärkeää vaihetta:
Kuvaustehtävä tuottaa toimintaa ja ajattelua. Hyvä tehtävä on esimerkiksi ongelma, joka ratkaistaan kuvaamalla. Aikaa kuvaamiseen tarvitaan yleensä vain kymmeniä minuutteja.
Katselutehtävä aktivoi katsojan mielen ja ohjaa tarkkaavaisuutta. Oppilaan tehtävä on esimerkiksi tulkita näkemäänsä videota tai tuottaa sen perusteella jotain. Näin myös katsomisesta tulee oppimistapahtuma. Tehtävästä riippuen katselutehtävä voi olla jopa kuvaustilannetta tärkeämpi vaihe.
Menetelmän tekninen kynnys on erinomaisen matala: videot ovat valmiita heti kuvaamisen jälkeen, eikä niitä tarvitse editoida.