Elämme poikkeusaikoja. Suomalaisissa elokuvissa löytyy toki viittauksia poikkeusaikoihin ja poikkeuksellisiin toimintatapoihin. Mukana on suurten murrosaikojen ideologista tulkintaa, sota-ajan odotuksia, toiveita ja käyttäytymistä, mutta myös yksilötason ja pienen joukon kamppailua yhdenmukaisuuden paineessa. Jotkut tarinoista vetoavat kaikessa yhteiskunnallisuudessaan mielikuvitukseen, mutta tämän digitaalisen esityssarjan tarjonnassa on myös dokumentaarisista elokuvista muodostettu potpuri.
TOSITARKOITUKSELLA (1943)
Valentin Vaalan ohjaama romanttinen komedia perustuu nimimerkki Tetin (= Kersti Bergroth), Lea Joutsenon ja Valentin Vaalan käsikirjoitukseen. Jatkosodan aikaan sijoittuvassa tarinassa helsinkiläinen ministerin tytär Anja Leiste (Lea Joutseno) haluaa valloittaa agronomi Ilmari Arotien (Olavi Reimas). Miehen naisihanne on rivakka, jollaiseksi lujatahtoinen mutta käytännön toimia osaamaton seurapiirineiti päättää muuttua. Anja ilmoittautuu vapaaehtoiseen työpalveluun ja pääsee keittiöapulaiseksi Raudanhovin kartanoon. Katso myös aiheeseen liittyviä dokumentteja tämän viikon tarjonnastamme.
Tositarkoituksella (1943). Ohjaus: Valentin Vaala. Käsikirjoitus: Kersti Bergroth (nimimerkki Tet), Lea Joutseno ja Valentin Vaala. Pääosissa: Lea Joutseno, Tauno Majuri, Tapio Nurkka, Kirsti Hurme, Olavi Reimas. Katso elokuva täältä.
RADIO TULEE HULLUKSI (1952)
Matti Kassilan ohjaama jännityskomedia Radio tulee hulluksi (1952) on itsenäinen jatko-osa edellisvuotiselle menestyselokuvalle Radio tekee murron (joka esiteltiin rikoselokuvasarjassamme viime viikolla). Radioreportteri Toivo Teräsvuori (Hannes Häyrinen) saa idean kokeellisesta reportaasista piilotetun mikrofonin avulla. Itsekseen puhuva ihminen kiinnittää huomiota, ja hänet ilmiannetaan hulluna, joka sijoitetaan suoraa päätä Houruniemen mielisairaalaan. Sairaalassa Toivo diagnosoidaan mielipuoleksi. Eila-vaimon (Ritva Arvelo) selitykset eivät auta asiaa, vaan professori Piukka (Arvo Lehesmaa) määrää Toivon aivoleikkaukseen.
Radio tulee hulluksi (1952). Ohjaus: Matti Kassila. Käsikirjoitus: Aarne Tarkas ja Matti Kassila. Pääosissa: Hannes Häyrinen, Ritva Arvelo, Arvo Lehesmaa. Katso elokuva täältä.
NUKKEKAUPPIAS JA KAUNIS LILITH (1955)
Walentin Chorellin kuunnelmaan perustuva aikuisten satu sijoittuu kuvitteelliseen diktatuuriin. Yksinkertaista nukkekauppiasta (Martti Katajisto) aletaan epäillä anarkistiseksi pomminheittäjäksi ja hänet viskataan selliin. Mutta kauppiaan nukeilla, jotka on elokuvaan tehnyt taiteilija Mona Leo, on myös ystäviä.
Nukkekauppias ja kaunis Lilith alkaa tekstillä: ”Oli kerran elokuvatuottaja, jonka päähän pälkähti että hän voisi tehdä elokuvan nykyaikaisesta legendasta”. Walentin Chorellin ruotsinkielinen kuunnelma oli esitetty Yleisradiossa vuonna 1947 Euroopan sodanjälkeisen kahtiajaon alkaessa hahmottua. Kuunnelma tapahtuu kuvitteellisessa totalitaarisessa valtiossa, jossa ilonpito ja mielikuvitusleikit ovat kiellettyjä. Kun kuunnelman suomenkielinen versio esitettiin vuonna 1953, sai se T.J. Särkän hankkimaan sen filmausoikeudet. Ohjaajan valinta osui Jack Witikkaan, joka oli tehnyt siitä näyttämösovituksen. Elokuvaan Witikka sai tuekseen kokeneen ranskalaisen Marius Raichin, jonka varjoilla kernaasti leikkivä ekspressiivinen kuvaustapa sopi hyvin aiheeseen.
Nukkekauppias ja kaunis Lilith edusti Suomea Berliinin elokuvajuhlilla 1955 ja herätti kriitikoiden suopeaa huomiota. ”Berliinin elokuvajuhlien paras elokuva tuli Suomesta”, kirjoitti belgialainen Le Peuple. ”Minä tiedän, että minä saan siitä rökkiini seitsemän miljoonaa, mutta minä annan pojille tilaisuuden tehdä hienon elokuvan”, oli Särkkä ennen kuvausten alkua sanonut yhtiönsä mainospäällikkö Olavi Linnukselle. Tappiolliseksi Nukkekauppias ei kuitenkaan jäänyt ja aikalaisarvostelu merkitsi sen muistiin kunnianhimoisena ja melko hallitusti toteutettuna elokuvataiteemme verevämmän tulevaisuuden lupauksena. Witikan ohjaajauralla Nukkekauppias oli merkittävä edistysaskel, ponnistus kohti uudenlaista aihepiiriä ja ilmaisua. (Suomen Kansallisfilmografia 5:n 1953–1956 (1989) ja muiden lähteiden mukaan.)
Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955). Ohjaus: Jack Witikka. Käsikirjoitus: Walentin Chorell. Pääosissa: Martti Katajisto, Hillevi Lagerstam, Heikki Savolainen, Tauno Palo. Katso elokuva täältä.
POJAT (1962)
Mikko Niskasen Pojat perustuu Paavo Rintalan romaaniin, jossa kirjailija käytti hyväkseen omia muistoja Oulun poikien suhtautumisesta jatkosotaan ja saksalaisiin sotilaisiin. 25 000 asukkaan Oulussa oli sodan vuosina enimmillään noin 4000 saksalaista. Kun saksalaiset alppijääkärit marssivat keväällä 1941 Ouluun, teinipojat juoksevat innoissaan heidän ympärillään. Tuossa vaiheessa nuorten poikien ja aikakauden ihanteena oli vielä sota. Kun saksalaiset poistuvat kaupungista kolme ja puoli vuotta myöhemmin, tunnelmat olivat tyystin toiset.
Elokuvan tulkinnasta syntyi kohua, mikä ei ollut ihme, sillä tekoaikana sodan tapahtumat olivat monilla vielä hyvin muistoissa. Tarinan keskeinen henkilö on kovia kokevan Jaken roolissa 17-vuotias Vesa-Matti Loiri.
Pojat (1962). Ohjaus ja käsikirjoitus: Mikko Niskanen (Paavo Rintalan romaanista). Pääosissa: Vesa-Matti Loiri, Pentti Tarkiainen. Katso elokuva täältä.
Teksti: Jari Sedergren