Varhaiset elokuvat olivat mykkiä. Äänielokuva, jossa ääni on teknisesti yhdistetty kuvaan, yleistyi 1930-luvun alussa. Ensimmäinen pitkä äänielokuva, The Jazz Singer, sai ensi-iltansa vuonna 1927.
Vaikka itse elokuvassa ei mykkäkaudella ollut ääntä, elokuvanäytökset eivät suinkaan olleet hiljaisia vaan elokuvia säesti joko elävä musiikki tai gramofoni. Mykkäelokuvissa käytettiin myös välitekstejä, joissa selostettiin tapahtumia tai joista yleisö saattoi lukea vuorosanoja.
Kuva Teuvo Puron ohjaamasta, Anni Swanin romaaniin perustuvasta mykkäelokuvasta Ollin oppivuodet (1920).
Katso elokuva Elonetistä.