1. Postikorttikerronta
Usein elokuvassa pyritään välittämään katsojalle jokin viesti. Jos elokuvan idea avautuu vain tekijälle itselleen, katsojan mielenkiintoa on vaikea pitää yllä. Toisaalta elokuva koetaan aina henkilökohtaisesti ja hyvästä elokuvasta voi löytää loputtomasti uusia merkityksiä.
Elokuvan tarinassa on tyypillisesti alku, keskikohta ja loppu. Elokuvakerrontaan saadaan vaihtelua käyttämällä eri kuvakokoja ja -kulmia. Tämä harjoitus sopii kuvakokojen käytön harjoitteluun.
- Tehtävää varten tarvitaan runsas valikoima kuvapostikortteja.
- Tehtävä kesto riippuu ryhmän koosta. Esimerkiksi normaalikokoisen luokan kanssa kesto on noin 45 min, pienen ryhmän kanssa riittää 5-10 minuuttia.
- Tehtävä voidaan toteuttaa pareittain tai pienissä ryhmissä.
- Jokainen ryhmä valitsee viisi korttia, joissa on erikokoisia kuvia LK (lähikuva), YK (yleiskuva), PK (puolikuva), ja tekee korteista tarinan.
- Tämän jälkeen tehtävä puretaan yhdessä seuraavien kysymysten avulla: Millaista tarinaa kuvat kertovat? Entä mitä tekijät itse halusivat kertoa? Osuvatko nämä yhteen?
2. Hän tulee huoneeseen
Elokuva kertoo yksityiskohdilla, jotka voivat olla hyvinkin ratkaisevia. Henkilö, ympäristö ja esineet kertovat tarinaa. Pelkästään jonkun esineen näyttäminen saattaa herättää katsojassa ennakko-odotuksia. Myös näytteleminen on oleellinen osa kerrontaa. Tapa liikkua, keho, ilmeet ja eleet sekä vaatetus kertovat paljon. Sanoja ei välttämättä tarvita lainkaan.
- Tarvitsette tehtävässä tabletin tai kännykkäkameran.
- Suunnitelkaa ja kuvatkaa kohtaus, jossa ”hän tulee huoneeseen”.
- Miettikää ensin kuka hän on. Miltä hän näyttää? Miten hän tulee huoneeseen? Miksi? Mitä hänelle on tapahtunut? Onko huoneessa joku toinen? Kuka hän on? Mitä hän tekee? Miksi?Millainen on huone, johon hän tulee? Mikä huone se on?
- Harjoitelkaa kohtausta ja kuvatkaa se vasta kun tiedätte miksi hän tulee huoneeseen ja mitä on tapahtunut. Tämä tieto vaikuttaa kohtauksen sisältöön eli siihen miten hän tulee huoneeseen.
3. Tarkkaile ja ideoi
Ihminen havaitsee helposti yksityiskohtia, jotka sisältävät jonkin ristiriidan. Ne ovat hyvää ainesta elokuvan lähtökohdaksi. Ristiriidasta syntyy tarina.
- Menkää suosittuun puistoon tai juna-asemalle. Tarkkailkaa mitä siellä tapahtuu. Kun huomio kiinnittyy johonkin erityiseen, ollaan hyvän idean äärellä. Tehkää muistiinpanoja.
- Miettikää millaisen tarinan näkemästänne voisi kirjoittaa. Mitä on tapahtunut ennen, mitä jälkeen näkemänne tilanteen?
- Kertokaa tarinat luokassa toisillenne.
4. Elokuva näyttämönä
Mise-en-scène [mizɑ̃sɛn] eli näyttämöllepano on elokuva- ja teatteritaiteen termi. Elokuvassa se tarkoittaa kaikkea, mitä kamerassa näkyy. Myös elokuvan näyttämön yksityiskohdat ja tunnelma ovat tarkkaan harkittuja ja perusteltuja. Mielenmaisema on tunnelma, joka välittyy kuvasta ja koskettaa tunteitasi. Sitä on vaikea selittää sanoilla, mutta sen voi piirtää tai maalata.
- Piirrä ja maalaa elokuvasi näyttämö eli mise-en-scène. Voit myös käyttää kollaasitekniikkaa.
- Mieti ja kuvaa: Missä elokuva tapahtuu? Mikä on elokuvasi maisema? Mitä maisemassa tapahtuu? Mikä on elokuvasi tunnelma? Mitkä värit valitset maisemaasi?
5. Elokuva sarjakuvana
Sarjakuvan tekeminen on hyvää harjoittelua elokuvakerrontaan. Elokuvaa varten tehdään usein sarjakuvan kaltainen kuvakäsikirjoitus. Kuvakäsikirjoitus tekee kuvaamisesta helppoa ja mukavaa. Tarkan kuvakäsikirjoituksen pohjalta kuvattua elokuvaa ei välttämättä tarvitse edes leikata.
- Tutkikaa erilaisia sarjakuvia ja valitkaa niistä muutamia.
- Näytelkää lyhyitä 3–5 kuvan strippejä ja kuvatkaa ne videolle.
- Piirrä oma tarinasi 3–6 kuvan sarjakuvaksi.
Koulukinon sivulta löydät linkin esimerkkiin kuvakäsikirjoituksesta.
6. Tunne hahmosi
- Luo tarinaasi yksi keskeinen hahmo.
- Kirjoita ote hänen päiväkirjastaan. Näin hahmosi tulee itsellesi entistäkin tutummaksi ja mielikuvituksesi lähtee lentoon.
- Keitä muita henkilöitä tarinaan liittyy? Luo muita hahmoja, jotka ovat keskenään erilaisia. Mieti heille erilaisia taustoja ja motiiveja. Motiivi tarkoittaa vaikutinta eli syytä tietyn asian tekemiseen. Motiivit liittyvät haluihin ja tarpeisiin ja ne ovat läsnä kaikessa ihmisen toiminnassa. Elokuvan hahmojen motiivit ovat usein keskenään ristiriitaisia. Tällä saadaan aikaan psykologista jännitettä.
- Tee muistikartta, joka kuvastaa luomiesi hahmojen välisiä suhteita.