1. Postikorttikerronta
Elokuvassa pyritään välittämään katsojalle selkeä oma viesti. Jos elokuvan idea avautuu vain tekijälle itselleen, elokuvan mielenkiinto ei pysy yllä. Toisaalta elokuva koetaan aina henkilökohtaisesti ja hyvästä elokuvasta voi löytää loputtomasti uusia merkityksiä.
Elokuvan tarinassa on tyypillisesti alku, keskikohta ja loppu. Elokuvakerrontaan saadaan vaihtelua käyttämällä eri kuvakokoja ja -kulmia.
Tehtävää varten tarvitaan runsas valikoima kuvapostikortteja. Pajan kesto riippuu ryhmän koosta. Esimerkiksi normaalikokoisen luokan kanssa kesto noin 45 min, pienen ryhmän kanssa viitisen minuuttia.
Pari- tai ryhmätehtävä.
Jokainen ryhmä valitsee viisi korttia, joissa on erikokoisia kuvia LK (lähikuva), YK (yleiskuva), PK (puolikuva), ja tekee korteista tarinan.
Käsitelkää yhdessä luokan kanssa:
- Millaista tarinaa kuvat kertovat?
- Entä mitä tekijät itse halusivat kertoa?
- Osuvatko nämä yhteen?
2. Taidekuvasta animaatioksi
Elokuvan lähtökohdan voi löytää vaikka taiteesta. Tärkeää on löytää itseä puhutteleva asia. Se voi olla yksittäinen kuva, valokuva tai toinen elokuva. Pääasia on, että innostut ja mielenkiintosi herää. Taidekuvista löytää helposti tarinoita. Animaatio on käsityötä ja minuutin elokuvan tekemiseen voi käyttää koko päivän.
- Ryhmätehtävä 2–4 oppilasta.
Etsikää puhutteleva taidekuva vaikka tutusta maalauksesta (Da Vincin ”Mona Lisa” tai Munchin ”Huuto”). Ideoikaa kuvasta lyhyt tarina tai kohtaus, joka sisältää juonen.
Tehkää tarinan hahmot ja rakentakaa näyttämö, missä elokuva tapahtuu.
Voitte käyttää leluja, muovailuvahaa, pienoismalleja, astioita, maalattuja tai piirrettyjä pahvikulisseja. - Harjoitelkaa (leikkikää) elokuvan tapahtumat läpi.
- Animoikaa elokuva helpolla tablettiohjelmalla (Esim. I Stop Motion).
3. Hän tulee huoneeseen
Elokuva kertoo yksityiskohdillaan, jotka voivat olla hyvinkin ratkaisevia. Henkilö, ympäristö ja esineet kertovat tarinaa. Pelkästään jonkun esineen näyttäminen saattaa herättää katsojassa ennakko-odotuksia. Myös näytteleminen on oleellinen osa kerrontaa. Tapa liikkua, keho, ilmeet ja eleet sekä vaatetus kertovat paljon. Sanoja ei välttämättä tarvita lainkaan.
Tarvitsette tehtävässä tablettia tai kännykkäkameran.
Suunnitelkaa ja kuvatkaa kohtaus, jossa ”Hän tulee huoneeseen”.
- Miettikää ensin kuka hän on. Miltä hän näyttää?
- Miten hän tulee huoneeseen? Miksi?
- Mitä hänelle on tapahtunut? Onko huoneessa joku toinen?
- Kuka hän on? Mitä hän tekee? Miksi?
- Millainen on huone, johon hän tulee? Mikä huone se on?
Harjoitelkaa kohtausta ja kuvatkaa se vasta kun tiedätte miksi hän tulee huoneeseen ja mitä on tapahtunut. Tämä tieto vaikuttaa kohtauksen sisältöön eli siihen miten hän tulee huoneeseen.
4. Tarkkaile ja ideoi
Ihminen havaitsee helposti yksityiskohtia, jotka sisältävät jonkin ristiriidan. Ne ovat hyvää ainesta elokuvan lähtökohdaksi. Ristiriidasta syntyy tarina.
- Menkää suosittuun puistoon tai juna-asemalle. Tarkkailkaa mitä siellä tapahtuu. Kun huomio kiinnittyy johonkin erityiseen, ollaan hyvän idean äärellä. Tehkää muistiinpanoja.
- Miettikää millaisen tarinan näkemästänne voisi kirjoittaa. Mitä on tapahtunut ennen, mitä jälkeen näkemänne tilanteen?
- Kertokaa tarinat luokassa toisillenne.
5. Elokuva näyttämönä
Mise-en-scène [mizɑ̃sɛn] eli näyttämöllepano on elokuva- ja teatteritaiteen termi. Elokuvassa se tarkoittaa kaikkea, mitä kamerassa näkyy. Myös elokuvan näyttämön yksityiskohdat ja tunnelma ovat tarkkaan harkittuja ja perusteltuja. Mielenmaisema on tunnelma, joka välittyy kuvasta ja koskettaa tunteitasi. Sitä on vaikea selittää sanoilla, mutta sen voi piirtää tai maalata.
- Piirrä ja maalaa elokuvasi näyttämö eli mise-en-scène. Voit myös käyttää kollaasitekniikkaa.
- Mieti ja kuvaa: Missä elokuva tapahtuu? Mikä on elokuvasi maisema? Mitä maisemassa tapahtuu? Mikä on elokuvasi tunnelma? Mitkä värit valitset maisemaasi?
6. Elokuva sarjakuvana
Sarjakuvan tekeminen on hyvää harjoittelua elokuvakerrontaan. Elokuvaa varten tehdään usein sarjakuvan kaltainen kuvakäsikirjoitus. Kuvakäsikirjoitus tekee kuvaamisesta helppoa ja mukavaa. Tarkan kuvakäsikirjoituksen pohjalta kuvattua elokuvaa ei välttämättä tarvitse edes leikata.
Tutkikaa sarjakuvia ja valitkaa niistä muutamia.
- Näytelkää lyhyitä 3–5 kuvan strippejä ja kuvatkaa ne videolle.
- Piirrä oma tarinasi 3–6 kuvan sarjakuvaksi.
KOULUKINOn sivulta löydät linkin esimerkkiin kuvakäsikirjoituksesta.