”Elokuva on ennen muuta rinnastamisen taidetta!” julisti 1900-luvun alun vaikutusvaltaisin elokuvaohjaaja Sergei Eisenstein. Hän uskoi elokuvan tehon olevan erityisesti siinä, miten erilaiset otokset yhdistetään toisiinsa. Kuvien rinnastaminen synnyttää katsojan mielessä uusia merkityksiä ja reaktioita – jopa suoranaisia shokkeja. Tätä leikkaamisen suuntausta Eisenstein kutsui montaasiksi. Myöhemmin montaasiajattelua on viljellyt muun muassa ranskalainen uuden aallon ohjaaja Jean-Luc Godard.
Perinteisessä fiktioelokuvassa kuvasta toiseen siirrytään yleensä toiminnan kulkua seuraten. Ensin tapahtuu tämä ja sitten tapahtuu tämä. Eisensteinilaisessa montaasissa, sen sijaan, kuvia yhdistetään rinnastamalla. Tällainen leikkaus ei välttämättä etene ajassa kronologisesti, vaan seuraa ajatuksen kulkua. Toisaalta tapahtuu tämä, toisaalta tämä. Pienikin ristiriita saa katsojan mielen liikkeelle.
Kuvausharjoitus: Montaasi
Montaasi on lievässä muodossaan hyvin tavallinen elokuvakerronnan keino, mutta siihen harvoin kiinnitetään huomiota. Peräkkäiset kuvathan rinnastuvat väistämättä, aivan itsestään. Seuraavassa kuvaustehtävässä montaasiajattelua harjoitellaan tietoisesti. Kuvaamisen säännöt asetetaan kieliopista tutuilla konjunktioilla.
Tältä harjoitus näyttää käytännössä. Yksityiskohtaiset ohjeet voit ladata tästä.
Elokuvan kolme perusasiaa on tuotantoyhtiö Amazementin toteuttama filosofinen sukellus elokuvan syvään ytimeen. Se koostuu elokuvista ja kuvausharjoituksista. Astu polulle Kaikki kuvaa EDU ‑sivustolla.