Komedian juuret ovat jo antiikin draamassa, ja elokuvakomedioita on tehty valtavia määriä joka puolella maailmaa aina ensimmäisistä elokuvista tähän päivään. Niinpä komedian peruspiirteitä on vaikea määritellä.
Yhden määritelmän mukaan komedia syntyy rajojen ylittämisestä ja sääntöjen rikkomisesta, kuitenkin niin etteivät seuraukset ole vakavia kuten muissa lajeissa.
Rikottavat säännöt voivat olla luonteeltaan sosiaalisia: ihmiset käyttäytyvät odottamattomasti ja epäsovinnaisesti, ristiinpukeutuvat mies naiseksi tai nainen mieheksi, ymmärtävät toisiaan väärin jne. Sääntöjen rikkominen voi olla myös esteettistä eli leikitellään elokuvan kielellä ja tehdään sivuhuomautuksia kameralle, kuten esimerkiksi animaatioelokuvissa.
Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (1960)
Komedia voi lisäksi olla painotukseltaan joko fyysistä (kaatumiset, kaahailut, vahingossa tapahtuvat tavaroiden rikkomiset) tai verbaalista (sanaleikit, sanojen kaksoismerkitykset, ironia eli sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista), ym.
Vaikka komedian tarkoitus on hauskuuttaa, siihen liittyy usein myös erilaisia valta-asetelmia. Jos elokuva houkuttelee meitä nauramaan diktaattoreille ja kenraaleille, seurauksena voi olla vapauttava ja karnevalistinen tunne. Toisaalta komedia voi kannustaa nauramaan heikommassa asemassa oleville stereotyyppisesti rakennetuille hahmoille, jolloin sävy voi olla esimerkiksi rasistinen.
Tutustu Koulukinon materiaaleissa huumorin rajoihin, mustaan huumoriin sekä valtaan ja etiikkaan.
Komedia jakaantuu lukemattomiin alalajeihin (slapstick-komedia, crazy-komedia, sotilasfarssi, romanttinen komedia) ja lisäksi komedia voi yhdistyä melkein mihin muuhun lajiin hyvänsä (kauhukomedia, lännenkomedia, jännityskomedia).
- Pohdi mille ja kenelle viimeksi näkemissäsi komedioissa nauretaan
- Kuka nauraa kenelle ja kenen kanssa?
Armand Lohikoski: Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (1957)
Erkki Karu: Nummisuutarit (1923)
Erkki Karun ohjaama mykkäkomedia Nummisuutarit (1923) perustuu Aleksis Kiven näytelmään. Elokuva on ensimmäinen kolmesta näytelmäfilmatisoinnista, sitä seurasivat versiot vuosina 1938 ja 1957.