Faktaa vai fiktiota

Ensimmäinen ajatus dokumenttielokuvasta on sen yhteys todellisuuteen. Tämä ei silti tarkoita, että dokumenttielokuvien tekijöiden käsittelytapa olisi vain reaalisen todellisuuden mahdollisimman tarkka toistaminen. Elokuvien ja tietysti myös dokumenttielokuvan tekijöillä on käytettävissään monia keinoja.

Yksi keinoista on yhdistää dokumentaariseen jaksoon fiktiivisiä kohtauksia. Esimerkiksi If I ruled ‑elokuvan lähtökohtana ovat nuorten omilla kasvoillaan ja äänellään esittämät tosikertomukset, jotka esitetään puolilähikuvissa ja jopa lähikuvissa.

Ohjaaja ja käsikirjoittajat ovat valinneet arkielämän haasteista syntyneiden toiveiden esittämistavaksi fiktiivisen kertomuksen siitä, millaista elämä olisi  ”jos mä saisin päättää”. Tällaista todenmukaista fiktiivistä näyteltyä osiota kutsutaan dokumenttidraamaksi tai dokudraamaksi.

Tekijät olisivat voineet valita muitakin esittämisen keinoja. Fiktiivinen osuus tai elämän tosikertomukset olisi voitu kuvata myös animaation avulla. Dokumentaarisen esittämisen voi näin yhdistää moniin erilaisiin elokuvan tekotapoihin ja tyylisuuntiin. Juuri tämän vuoksi puhutaan usein luovasta dokumentista. Katso esimerkiksi Palnan tyttäret.